Ystävysten matka itään ja siitä kertaheitolla saaren ympäri!

Noniin. Nyt tämä drama queen on saanut otteen taas elämästä. Eilinen lääkärikäynti kantoi hedelmää ja sain angiinaan tai sen tyyppiseen tulehdukseen penisiliinikuurin. Jospa tämä nyt tästä. Vielä kun malttaisi levätä kunnolla, vaikka olo on jo tänään parempi. Kumma kun ei osaa olla paikoillaan vaan heti kun päässä ei huippaa ja henki kulkee niin rupean siivoamaan ja pesemään pyykkiä ja lisäksi vielä tulee huono omatunto että oisko sittenki pitänyt yrittää mennä kouluun. Ilmeisesti miulla on vähän hakusessa käsitteet sairas ja terve :)

No, mutta nyt asiaan. Viime perjantaina minä ja kolme ystävääni suuntasimme auton kohti idän ihmeitä. Matkamme starttasi aikaisin aamulla sillä ajomatkaa olisi ainakin sen 8-9 tunnin verran. Etelässä olimme kaikki onneksi käyneet ja nähneet paljon, joten meillä ei menny siellä aikaa vaan huristelimme surutta jäätikkölaguunille saakka missä on aina vaan pakko pysähtyä. Se paikka on vaan niin lumoava, oli keli sitten mikä tahansa. Etelässä ajokeli ei ollut mikään mukavin vaan saimme osaksemme myrskyisää tuulta ja sadetta. Iso jeeppimmekin poukkoili tiellä siihen malliin etten halua edes tietää miten olisi käynyt pienemmällä kaaralla. Islanti on muuttanut kyllä käsitykseni myrskystä, sateesta ja tuulesta. Veikkaan että Suomessa miuta ei enää näiden olosuhteiden jälkeen hetkauta mikään, niin merkittävä ero näiden maiden välillä on, mitä tulee sääolosuhteisiin.

Höfnissä huoltoasemalla huomasin, että automme toinen takarengas näytti hieman normaalia tyhjemmältä ja kysäisin muilta, onko heidän mielestään siinä jotain outoa. No joku sitten totesi jotain, en muista kyllä mitä, mutta ei siihen sitten sen enempää kiinnitetty huomiota. Jatkoimme matkaa ja johan alkoivat maisemat muuttua. Aavaa rantaa, vuonoja ja korkeita lumihuippuisia vuoria, jotka olivat pilvien peitossa. Upeat näkymät ja vielä kun autossa soi ystäväni klassisen musiikin levy, oli tunnelma jotenkin aika ylevä :)

Vuonojen läpi on tehty tunneleita helpottamaan matkantekoa, koska jokaisen vuonon kiertäminen veisi ihan hirveästi aikaa. Täällä sai pienen maistiaisen siitä, miltä Norjassa ehkä näyttää. En tiedä miksi, mutta aina kovasti innostun tunneleista, siispä oli yllättäen pakko ottaa siitäkin kuvia. Muistan, kun ekaa kertaa ajoin Turkuun ja matkalla taisi olla ainakin yksi tunneli, miten jännittävä se oli. Eihän Lappeenrantalainen tyttö ollut ennen Suomessa niin pitkään tunneliin päässyt! Heh, aikamoista.

Ensimmäisen pysähdyksen idässä teimme Djúpivógurin kylässä, jossa Mondon mukaan on kaunis satama-alue. Ihan söpöhän se oli ja otimme siellä pienen happihyppelyn!