Kappas vaan, se olikin sitten taas viikonloppu!
Perjantaina oli määrä selvittää koululla mihin islannin kielen kurssien ryhmiin kuulun. Koululta oli luvattu kuluvan viikon aikana laittaa listat ilmoitustaululle josta selviää, mihin ryhmään kukakin kuuluu. No eipä näkynyt perjantaina puolen päivän aikaan, mikä vähän ihmetytti kun kurssit alkavat kuitenkin maanantaina. Islannissa on selvästi rennompi meininki kaikkien virallisuuksien suhteen kuin Suomessa. Mennään aikalailla "Kyllä kaikki järjestyy" hengellä, kun Suomi neiti on tottunut siihen että asioista ilmoitetaan silloin kun on luvattu ja hyvissä ajoin. No mentiin sitten porukalla kyselemään niitä listoja ja siellähän ne opettajat niitä väsäili, sanoivat että muutaman tunnin päästä ovat valmiit. OK.
Päätimme lähteä Anetten kanssa Kringlanin ostoskeskukseen ulkoiluvaatteita ja vaelluskenkiä metsästämään. Molemmat löydettiin hyvät kengät, housuja en löytäny kun kaikki oli liian isoja. Näiden kruunujen kanssa on vieläkin vähän pöllähtäneenä joskus ja siinä urheilukaupassa pyöriessä innoissaan ei heti tajunnutkaan laittaneensa yli 200e vaelluskenkiin! :) Nyt ois sit syytä vaeltaa jokaikinen vuori, vuono ja joenpenger! Käytiin vegeravintolassa kahvilla missä syötiin herkkukakkuja ja juotiin teetä.
Anetten piti ostaa hiustenkuivaaja joten mentiin yhteen kodinkoneliikkeeseen. Siellä oli juurikin tarjouksessa olevia hiustenkuivaajia. Eikun kassalle. Siellä sitten meitä odottikin pieni ylläri. Alennuksen saadakseen tarvitsee kennitalan eli sen paikallisen sosiaaliturvatunnuksen! Ei oikei aluksi tajuttu että mitä ihmettä hei, eikö siis ulkomaalaiset saa ostaa tuotteita alennuksella?! No ei hätää päivää, sillä myöhän nyt ollaan "virallisia kansalaisia", mutta Anettella ei ollut omaa kennitalaansa mukana joten annoin omani. Kassamies tokaisi että "Aino Sofia?", olin että joo, näkyyks siellä joku miun rekisteri siellä kassakoneessa?!? Oli aika hupaisaa. Mies kyseli sitten mistä ollaan ja selvis että hän osaakin puhua ruotsia ja norjaa joten ne siinä Anetten kanssa rupatteli tovin. Suomea ei kuulemma vielä osannut, valitettavasti :) No hei, ei mikään yllätys!
Kauppakeskuksesta sitten bussilla takaisin koululle listoja metsästämään. Ei niitä näkynyt vieläkään vaikka kello lähenteli jo neljää. Menin sitten opettajan omaan huoneeseen kyselemään niin sitten sain tietää kun nää tädit katsoi suoraan koneelta, en oikein ymmärrä kauan siinä menee jakaa ihmiset ryhmiin. Hirveän mukavan oloisia islannin kielen opettajia. Kolme naista vetää näitä kursseja jotka on suunnattu vaihto-oppilaille. Puhuivat pelkkää islantia, oli ihan hupia :) sanoin että kovasti yritän opetella!
Illalla menin ensiksi käymään jossain opiskelijapolitiikasta kinnostuneille ihmisille tarkoitetuissa kemuissa, heheh, joo :) ihan kun nyt oisin hirvee politiikka-aktiivi! Treffailin parit tutut siinä ja sitten elokuviin. Suomalainen vaihtari kertoikin sitten sopivasti ennen lähtöä että elokuva jota olin menossa katsomaan, Inglorious Basterds, oli puhuttu neljällä eri kielellä, islantilaisin tekstityksin höystettynä. Kielikylpyä siis kerrakseen! Elokuvateatterin kassatyttökin kysyi vielä kun lippua lunastin että tiedäthän että tässä sitten mennään jos minkälaisilla kielillä! Sanoin että pitää yrittää ja hyvinhän se meni! Tykkäsin leffasta, huumoria riitti ja mahtavia näyttelijäsuorituksia. Ranskalaisessa Mélanie Laurentissa oli jotain samanlaista kuin Audrey Tatoussa Amélie Poulain roolissa. Muutakin kuin ranskan kieli :) Leffan jälkeen vielä English pubiin istumaan ja sieltä salaattibaarin kautta kotia. Kaupassa tapasin kaksi paikallista miestä jotka ties mein kansallisylpeydet, Mika Häkkisen ja Kimi Räikkösen. Kysyivät että olenko sukua. En oo, ainakaa tietääkseni? :)
Lauantaina mentiin Anetten ja Robertin kanssa kirpparille, josta ois taas tietty voinu ostella vaikka mitä mut pakko hillitä nyt tätä kulutusjuhlaa. Sieltä kotiin syömään, nukkumaan ja lukemaan Egilin saagaa, josta miulla on siis koe ens viikolla jo! Siinä iltapäivää istuessa kuului taas ovelta koputus ja kukas muukaan se oli kun se naapurin kloppi. Sanoi että oli jättäny avaimensa kämpille, että saisko lainata miun avainta ja kokeilla jos sillä aukeis. En kyllä ymmärtäny miten miun avain muka ois voinu sopia siihenki lukkoon mutta anti mennä. Eihän se toiminu joten kutsuin sitte miehen tänne istumaan siks aikaa ku kuriiri tois vara-avaimen. Siinä sitte taas rupateltiin, selvisi nyt että tää D on näyttelijä, joka on mm. tehny tv-mainoksia ja lyhyt elokuvia jonku suomalaisen tiiminki kanssa. Mies sanoi että olen kuulemma ujo. Okei, eli siis ihan turha yrittää räpiköidä ulos tästä stereotyyppisestä suomijuntin roolista vai? :) Puhuttiin Lily Allenista, saagoista, kirjoista, ja kaikesta. Miulla on kuulemma hienot avant garde henkiset legginssit, go CTRL!
Illalla puoli kymmenen miut haettiin sitten juhliin joihin oli ihan kutsuttu. Oli kivaa päästä taas kuuntelemaan kieltä. Pääsin juttelemaan helikoptereista, laulamaan islanniksi lauluja koko muulle islantilaiselle juhlakansalle akustisen kitaran säestyksellä, maistamaan rommia ja kuivattua kalaa, jonka jälkeen miulle näytettiin netistä millaista hirvitystä olin poskeeni pistellyt. Aikamoinen mörökölli, syvänmeren eläjä. Erotuin ehkä pikkasen muista paikalla olleista tytöistä, koska paikallisten tyttöjen tyyli on tosi hienostunut, kaikilla on mustat korkkarit ja joku pikkumekko, kun meikä painelee tennareissa ja blackhorset jalassa kun mikäki sohvaperuna :) Mutta edelleen jaksan ylistää näiden ihmisten ystävällisyyttä ja sitä lämpöä mikä jotenki hehkuu niistä ja niiden käytöksestä! Ilta sujui tosi kivasti, ainut vaan että tosissaan pikkuriikkinen kämmi kävi siinä kun olin tälle synttärisankarille ostanut Koskenkorvaa pullon, että jotain suomalaista olis vietäväksi, niin en sitte tullu ajatelleeks että kuinkas paljon tää sankari nyt sit täyttikään. Kävin siinä illan edetessä kysäisemässä niin poika täyttikin vasta 19 ja Islannissa alkoholia saa ostaa vasta 20 vuotiaana, hups! No toivotaan ettei Suomen poliisin koura yllä tänne saakka ja katsellaan tätä sormien välistä :)
Myöhemmin miulle tuli vähän huono olo, (liekö ollut kuivatun kalan ja kaljan yhteisvaikutus?) ja lähdin sitte kotiin, minne en kylläkään päässy vasta kun taas muutaman mutkan kautta. Jäin jumittamaan vohvelikioskille joidenkin 17-vuotiaiden Akureyristä tulleiden teinipoikien kanssa jotka nauro miulle ku puhuin islantia niille. Paikalle tuli sit viel joku paikallinen mies plus kaks jotain jenkkituristia, joiden kanssa menin baariin vielä juomaan vähän vettä. Miun piti kuljettaa salaattibaarista ostettu salaatti takin alla ja kun ovella kysyttiin papereita yhdellä kädellä yritin kaivella lompsaa ja kaikenmaailman elinluovutuskortit ja pikkuveikan kuvat ois tullu ennemmin ulos ku ajokortti. No sieltä sitte lähdin viimein taapertaa kotikontuja kohti, mut kumma kun nää paikalliset on nii kovia juttelemaan vai onko se vaan mie? Matkalla törmäsin kahteen paikalliseen nuorukaiseen ja juttua riitti. Pojat oli ollu avustamassa tässä Islannin uusimmassa elokuvamaailman arteessa, Whale watching massacre-pätkässä. Sanoin että siinä on myös Suomi verta mukana, nimittäin Pihla Viitala näyttelee siinä. Siinä sitten jutskailtiin ja jossain vaiheessa pääsin repeemään kotia.
Sunnuntai aamu ja lähdettiin Anetten kanssa käymään Einar Jónssonin museossa. Pihalla oli paljon veistoksia sisällä sitten muita töitä, myös taiteilijan asunto oli nähtävissä. Ihan vakuuttavia töitä ja ilmeisesti monelle paikalliselle aika tärkeitä teoksia. Museo sattuikin olemaan sunnuntaisin ilmainen mikä tietysti lämmitti opiskelijatyttösten mieltä. Sieltä suunnattiin sitten satamaan Sea baron ravintolaan, mistä saa kaupungin parasta hummerisoppaa, nam! Keitto tarjoillaan vaalean patongin kera, kyllä maistui! Mikä vielä ihanampaa, ruoka maistui jotenkin tosi hyvälle kun sen sai nautiskella meren tuntumassa, satamamiljöössä. Katseltiin valokuvakirjoja Islannista ja puhuttiin miten onnellisia ollaan täällä.
Nyt pitäisi vielä jaksaa lukea hieman saagaa ja sitten huomenna onki iloinen herätys klo 7 kun koulu alkaa jo 8.20, miun tapauksessa joka aamu :) Et repikää siitä!
P.S. Ens viikonloppuna lähden laskemaan alas Hvita jokea! Vähänkö jännittää jo nyt! :)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti