Vastoinkäymisistä voittoon!

Kirppislöytöjä!

Bill Clinton söi täällä parhaan hodarinsa joskus 90-luvulla(?) ja siitä lähtien paikka on ollu ylitsepääsemättömän suosittu turistien keskuudessa. Paikalliset täällä ovat käyneet kai aina :) Ihmettelin yks päivä kun kävelin ohi et onpas outoa kun nakkikiskalle on pitkä jono keskellä päivää.
Lasikulhossa oli tyttöpuolinen kultakala, joka oli menettänyt miehensä :( Seinässä oli pieni kuolinilmoitus R.I.P.
Alexandra ja Anette! Meille selvisi että ollaan kaikki heppatyttöjä, joten issikkavaellus on varmaan tiedossa :)

Maanantai alkoi uusien vaihto-oppilaiden orientaatiolla yliopiston isossa elokuvateatterissa, Háskóla bíóssa, jonne saapuikin aikamoinen lauma meitä pöllähtäneitä. Viereeni istui Robert, miuta kolme vuotta nuorempi poika Englannista, Lontoosta. Aluksi oli kieltämättä aika vaikeaa ymmärtää siitä aksentista, mutta kyllä se sitten lähti sujumaan ja juttuahan meillä riitti! Olin niin otettu kun jossain vaiheessa Robert totesi että puhun hyvää englantia :) jee, kai sitä jotain on tuolla koulussa sitte oppinu! Plus että opin jo niin monta uutta sanaa tuon päivän aikana kun Robert otti tehtäväkseen opettaa miulle Lontoon slangisanoja :) Puhuttiin musiikista, suomalaisuudesta ja vaikka mistä. Koulun jälkee istuttii vielä pitkään puistossakin juttelemassa, oli kivaa puhua pitkästä aikaa vähän pidempään jonkun kanssa. Illalla mentiin vielä kahville ja siellä juteltiin Brittien koulujärjestelmästä mikä oli ihan tosi mielenkiintosta koska miulla oli ollu koulussa just kurssi, Education and Society missä käsiteltii noita juttuja. Robertin mielipiteet olivat aika samassa linjassa kuin mitä meidän natiiviopettajankin.

Tiistaina oli vuorossa muutto hostellista omaan asuntoon, JEE! Asunto oli niin kaunis ja mikä jättimäinen sänky miuta siellö odotti! Siihen mahtuis ihan helposti ainakin 4 ihmistä vielä miun lisäks, hurjaa. Keittiö on kivasti varustettu että itse pystyy hyvin kokkailemaan ja astioita yms. löytyy hyvin. Aika shokki oli kun Systa kertoi, että Islannissa vesi saattaa tulla putkista 90 asteisena, mikä tappaa. Että aina pitää tarkistaa jotenki ennen kuin laskee ittensä päälle vettä suihkussa! Taidan ottaa neuvosta vaarin :)

Koulla oli sitten kampuskierros jonka veti kaksi hauskaa islantilaista poikaa. Aluksi kierros oli suunnattu lähinnä paikallisille opiskelijoille, mutta äkkiä se kääntyi kansainväliseksi englanninkieliseksi kierrokseksi. Tutustuin siinä hässäkässä ruotsalaiseen Anetteen ja saksalaiseen Alexandraan, tosi mukavia tyttöjä molemmat. Meillä oli iltapäivällä vielä sitten humanistisen tiedekunnan tapaaminen ja erikseen vielä tapaaminen niistä islannin kursseista. Opettajat täällä puhuu tosi hyvin englantia joten ohjeista ja kursseista sai selvän kuvan. Kieltenkurssit tulee teettämään varmasti työtä, mikä on kyllä hirmu hyvä että jotain sitten oppiskin :) Ainut vaan että aloin olla vähän jo hermostunut kun sitä miun kennitalaa ei vieläkään kuulunu ja kun sen kipeesti tartteis niitä kurssi-ilmoittautumisia varten...

Illalla mentiin tyttöjen kanssa Babalún kahville. Sieltä kotiin tullessa lainasin Anettelle lakanoita ja kun tytöt lähti yritin saada nettiä toimimaan. Siinä iskän sähköpostia lukiessa ja siihen vastatessa ovelta kuului koputus. Olinki vähä ihmeissäni kun kello oli kuitenki jo sen 11 illalla, jo ylikin. Siellä oli miun vuokraemännän poika, yli kolmekymppinen mies joka kysy että onko kaikki hyvin, olin vähä ihmeissäni. Kysyin että voisiko hän tulla auttamaan netin kanssa ja saatiinki se sitte toimimaan. En nyt muista tän miehen nimeä, mut sillä oli toinen kaveri mukana, Jonas vähän vielä vanhempi mies jonka kanssa ne oli menossa juomaa lasilliset viiniä siihe miun naapuriin jossa tää vuokraemännän poika asuu. Mie sanoin että en voi tulla kun aamulla koulua, mut sit jotenki päädyin sinne kuitenkin ja illasta muodostui kaikinpuolin mielenkiintoinen kun sai jutella paikallisten kanssa maan kulttuurista, tästä taloudellisesta romahduksesta, musiikista, matkailusta, Suomesta(!!) koska molemmat oli Suomessa vierailleet ja vaikka mitä. Illan aikana miulle lausuttii myös Shakespearea ja annettiin neuvoja tulevaan kulttuurikurssin esseetä varten! Tämä toinen herra, Jonas, vetää täällä jotain kummituskierroksia kaupungilla ja sanoi että pitäs ehdottomasti mennä, et kaverit, varautukaa vaan mitä kaikkea täällä on teitä varten tiedossa jos tänne pääsette tulemaan. Hehe, kyllä naurattaa vieläkin. Miehet sanoivat vaan, että älä nyt sitte kuinkaan kuvittele et tällä tavalla islantilaiset perinteisesti viettää tiistai iltaa :)

Keskiviikko alkoi sitten vähä paniikinsekaisissa tuntemuksissa kun aamulla kipaisin National Registryn kautta kysymässä sitä kennitalaa. Vastaus oli, siulle ei voida antaa sitä koska osote jonka oot meille ilmottanu (siis miun islantilainen osote) ei oo heidän rekisterissä ja se on jotenki "illegal"!!! Siis en voinu uskoo kuulemaani kun nainen sano et siun pitää varmaa muuttaa ja hankkia uus osote! Soitin sit vuokraemännälle joka lupas soittaa sinne toimistoo ja selvittää asian. Lähdin koululle missä menin Office of International Education:iin kysymään että miten voi olla mahdollista et koulu tarjoaa listan asunnoista missä ei sit kuitenkaa voi asua jos haluaa opiskella ja sieltä se ystävällinen nainen sanoi että heidän tietoo ei enne tämmösiä tapauksia oo tullut. Pahoitellen hän sanoin että miun pitää selvittää asia vuokraemännän kanssa ja jos ei auta muu niin muuttaa. Siinä vaiheessa alkoi tulla vähän suru puseroon ja ensimmäinen kulttuurikurssin luento meni vähän oudoissa fiiliksissä. Tunnin jälkee Systa kuitenki soitti ja sanoi et oli soittanu virastoon. Miulla oli ollu kuulemma väärä osote,kun jotenki tää asunto on merkitty tän koko talon osotteella. Eli nyt kaiken pitäis olla hyvin :) Kyllä kivi vierähti sydämeltä. Huomenna se kennitala sit vihdoin ja viimein on valmis, toivottavasti!

Käytiin koulun jälkeen Anetten kanssa IKEASSA :D !! Joo, täälläkin on IKEA mutta se on jossain tuolla ihan kaupungin laitamilla, noiden esikaupunkialueiden lähettyvillä. Sinne piti mennä kahdella bussilla. Bussiin mennessä täällä laitetaan kolikoita semmoiseen laatikkoon, kuski ei niitä laske, eikä kuski anna vaihtorahaa, eli kannattaa olla tasaraha. Lippu on reilun tunnin voimassa mikä oli hyvä kun piti vaihtaa bussia. Edestakainen matka Ikeaan ei siis maksanu kuin 560ISK eli n.3,5 euroa eli ei paha :) Olin tosi ilonen että mentiin käymään siellä, koska matkalla näki alueita sen ydin Reykjavikin ulkopuolelta. Keskustasta poistuessa ymmärtää että aika arkista se on tuolla, ja hyvin samantyyppistä kuin Suomessakin. Asutusalueita, kerrostaloja joissa asuu ihan normaaleja ihmisiä. Täällä keskustassa kun vaan pyörii ja näkee niitä super trendityyppejä istumassa kahviloissa, saa ehkä vähän yksipuolisen kuvan maasta. Niinpä pienikin reissu jonnekin avartaa jo omiakin näkemyksiä ja saa uutta perspektiiviä.

Mitä sitten tarttui mukaan Ikeasta? :) Ostin pyykinkuivaustelineen koska en uskalla kaikkia vaatteita tonne kuivuriin laittaa. Ostin myös ruotsalaisia perunalastuja ja mustikkavattuhilloa, koska mansikkahillo (euroshopper) mitä ostin Bónuksesta on ihan kamalaa liisteriä..en tiiä mitä käyttöä mie sille keksisin :)

Illalla meillä oli ensimmäiset vaihtaribileet, paikka oli pikkuruinen baari sataman tuntumassa. Sisustukseen kuului ihanat violetit seinät, paljon kuvia muusikoista (kuten Björkistä ylläri :)! ) ja kauniit seinävalot. Paikka oli tupatentäynnä, ilmaista kaljaa oli jaossa kaksi ensimmäistä tuntia. Alkuilta oli sekoitus epämääräisiä kuulutuksia, tungosta, puheensorinaa musiikin pauhatessa. Loppuiltaa kohden tila vähän väljentyi ja pystyi liikkumaan, puhuminen toisten vaihtareiden kanssa tarkoitti karjumista :) Tapasin todella monta suomalaista, mm. yhden parin josta molemmat opiskelee Lappeenrannan yliopistolla :)! Yksi suomalainen poika totesi miulle että ei hitto meitä on ihan liikaa täällä. Ei siinä mitään, itse oon onnistunu törmää suomalaisiin semmoi sopivassa suhteessa. Ite vaan oon ajatellu että kerran ku tänne tulee asumaan ja oppimaan uutta niin ei pelkästään halua pyöriä oman maan asukkien kanssa vaan yrittää tutustua muissa maissa asuviin nuoriin niin että oppii ymmärtämään niiden näkemyksiä maailman menosta :)

Tänään pitäis sit alottaa kouluhommat, koska ens viikolla on jo koe jostakin omavalintaisesta Saagasta! Yritin aamulla mennä pesemään pyykkiä, mutta kone olikin varattu. Aika hyvin mie oon jo melkein puoltoista viikkoa pärjänny ilman pyykinpesua, alan kohta varmaa haisemaan kauheelle ku kuljen samoissa retkuissa :)

Eli pienistä murheista huolimatta täällä menee tosi hyvin ja vielä yksi juttu mitä pitää hehkuttaa! Eilen yöllä yksi näistä suomalaisista pojista kertoi miulle, että paikallinen ruokakauppa mikä on öisinki auki tarjoaa salaattibuffetin mistä voi kerätä ties mitä omaan rasiaansa, vain 1200ISK kilo!!! Mentiin Anetten kanssa sinne ja meidän salaatit maksoi vain jonku 550ISK joka on n.3e eli ei tosiaan paha hinta siitä että saa ison salaatin kaikilla herkuilla :)

Toivottavasti nyt muistin kertoa kaiken, muutaman päivän aikana on tapahtunu niin paljon että pää ihan pyörällä :)