Yksi ihanimmista asioista mitä olen täällä Islannissa päässyt näkemään on meillä hieman harvinaisempi lintu - nimittäin korppi. Suomessa olen kyseisen linnun nähnyt muutamia kertoja, ja sen läsnäolo herättää aina ihastusta. Korpin liittää yleensä karuun erämaahan eikä sitä Suomessa usein kaupungin läheisyydessä näekään.
En osaa selittää miten tämä lintu on niin käsittämättömän kaunis ja Islannin korpit ovat kyllä lumonneet miut täällä ollessa ihan totaalisesti. Maata kiertäessä ollaan monesti kohdattu näihin pikimustiin valtaviin lintuihin jotka lentää laavakenttien päällä, vuorilla ja laaksoissa, ja kuten kuvasta ehkä tarkkasilmäisimmät erottaa, myös keskustassa. Kotitaloni vieressä sijaitsevalla rakennustyömaalla on varsinainen ghettokorppien hengauspaikka. On hauska katsella niiden ilmassa kisailua ja kylmä "kraak" ääntelykään ei tunnu yhtään niin rasittavalta kuin kotoisen variksen raakkuminen.
Luin jokin aika sitten että korppi on eräänlainen islantilaisten sielunlintu. Se kuvastaa karuissa oloissa selviytymistä ja siihen ei ilmeisesti täällä yhdistetä samanlaisia negatiivisia asioita, mm. kuolemaa, kuten meillä. Islantilainen muotisuunnittelija Hanna, on muotoillut korppihenkarin, jota olen kovasti himoinnut omakseni.
Ystäväni ovat saaneet jo aikalailla tarpeekseni tästä korppi-intoilusta, sillä joka kerta korpin nähdessäni muistan sen myös mainita. Voin kuvitella että 7h ajomatkalla tämä voi olla vähän rasittavaa.. :) Tiedän jo nyt, että näitä lintuja tulen kaipaamaan kotiin palatessani.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti